Eilen oli mukava työpäivä! Päätin jäädä kotiin, koska olin ihan väsyksissä ja toinen hartia kipeänä. En osannut tehdä mitään keskittymistä vaativaa, mutta lisäsin nettisivuilleni kuvitusta ja kävin lämpimässä syysilmassa napsimassa lisää kauniita kuvia. Tällainen on rentouttavaa niin kauan kuin osaa säilyttää rennon asenteen eikä rupea miettimään, kuinka paljon rahaa teoreettisesti menettää "tehottoman" työpäivän aikana.

Olen viime aikoina lukenut parikin haastattelua, joissa omalla alallaan erittäin hyvin vakiintunut free kertoo, kuinka ei ole uskaltanut (kymmeniin) vuosiin pitää lomaa tai kuinka lepäämisestä tulee aina huono omatunto. Noista lehtijutuista ainakin minulle välittyy vielä sellainen asenne, että tuollaista asennetta ihannoidaan. En tiedä, onko itse kirjoitusten sävy oikeastaan aivan neutraali, mutta muuten yhteiskunnassamme raatamisen ihannointi ainakin kukoistaa. Mielestäni Suomessa vaikuttaa tähän suuntaan kaksi asiaa: vanha luterilainen työmoraali ja nykyajan tehokkuusajattelu.

Omasta mielestäni yksi freen tärkeistä taidoista on osata pitää lomaa ja rentoutua. Ei siinä ole mitään hienoa, ettei ikinä lepää. Joillekin kynttilän molemmista päistä polttaminen varmaan sopii ja auttaa menestymään, mutta uskoisin, että jokaista menestyjää kohti on kymmenen loppuunpalanutta.